Mitä tulee ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, suomalaiset ovat tähtioppilaita. Olemme sekä sitoutuneet useisiin ilmastosopimuksiin että noudattamaan EU:n määräyksiä, mitä tulee päästöihin ja päätöksien tekemiseen. Myös kunnallisella tasolla Suomessa pyritään miettimään uusia keinoja päätöksissä, jotka vaikuttavat ilmastoon.
Mitä tulee uusiutuvien energialähteiden käyttöön, Suomi on maailman tasolla yksi johtavista maista. Uusiutuvan energian käytössä tavoitteena on kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Tarkoituksena on myös pyrkiä irtautumaan energiajärjestelmästä, joka perustuu fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Suomessa osataankin jo hyödyntää hyvin bioenergiaa. Suomessa uusiutuvien energianlähteiden käyttö on jo noin 40 %. Energian omavaraisuus ja työllisyys paranevat uusiutuvaa energiaa käytettäessä.
Suomessa ollaan perehdytty hyvin bioenergian käyttöön. Bioenergia tarkoittaa energiaa, jota saadaan biopolttoaineista. Näitä saadaan metsistä, soilta, pelloilta ja biomassoista. Myöskin yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden energiantuotantoon soveltuvista orgaanisista jätteistä voidaan luoda bioenergiaa. Suomessa käytettävästä uusiutuvasta energiasta yli 80 % on bioenergiaa ja yksistään se kattaa 30 % maan energiankulutuksesta. Voimme siis olla todella ylpeitä suomalaisten vihreydestä.
Muita uusiutuvia energialähteitä ovat esimerkiksi tuulivoima, aurinkoenergia ja vesivoima. Myös maalämpö sekä aaltojen ja vuorovesien liikkeistä saatava energia lukeutuvat näihin energianlähteisiin. Näiden yhteisenä tekijänä ovat esimerkik
si pienet ympäristövaikutukset, suuret ekologiset hyödyt ja toki kestävän kehityksen periaatteella toimiva uusiokäyttö.
Yksi uusiutuvan energian lähteistä on kaikille tuttu turve. Turvebiomassa syntyy samalla tavalla esimerkiksi puun biomassan kanssa, vaikka itse prosessi on hieman hitaampi. Turvetta syntyy hapettomassa ja kosteassa tilassa, kun kasviainesta hajoaa.
Biomassaa voidaan käyttää liikenteessä biopolttoaineiden muodossa. Biopolttoaine on nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta ja näistä esimerkkejä ovat muun muassa biodiesel tai bioetanoli. Esimerkiksi lämmityksessä biomassaa voidaan käyttää bionesteen muodossa ja pyrolyysiöljy on yksi näistä nestemäisistä polttoaineista, jota saadaan biomassasta. Sekä bionesteiden että biopolttoaineiden tulee aina täyttää EU:n kestävyyskriteerit. Näiden kestävyyskriteerien avulla taataan, että aineet ovat toimivia ja turvallisia.
Vuoden 2020 jälkeen biopolttoainetavoitteet ovat jo tiedossa. Nämä tavoitteet on kirjattu myös kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa, joka on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi komissio antoi vuonna 2016 direktiiviehdotuksen uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön lisäämisestä, joka on ollut sittemmin käsittelyssä sekä Euroopan parlamentissa että neuvostossa. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on antaa sääntöjä biopolttoaineiden käyttöä koskien vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Asiasta voi lukea lisää esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön omilta verkkosivuilta.