Pariisin ilmastosopimus on viime vuosina paljon puhuttu sopimus, jonka tarkoituksena on hillitä ilmastonmuutosta. Se hyväksyttiin joulukuun 12. päivänä 2015 Pariisin ilmastokokouksessa, jossa oli paikalla 195 Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaata. Jotta sopimus astuisi voimaan, tarvittiin kaiken kaikkiaan sopimukseen vähintään 55 maata. Näiden 55 maan tuli kuulua niihin maihin, jotka tuottavat vähintään 55 % koko maailman kasvihuonepäästöistä. Huhtikuun 22. päivänä 2016 sopimus astui lopulta voimaan.
Sopimuksen mukaan lämpötila saa nousta 1,5 astetta. Tätä verrataan esiteolliseen aikaan. Ilmastorahoitus sovittiin niin, että kehittyneet maat auttavat rahallisesti kehitysmaita, jotta ilmastonmuutosta voitaisiin torjua laajemmaltikin. Kiina ei kuitenkaan osallistunut rahoitukseen. Maille, joiden tilanne on erittäin haavoittunut, voidaan myöntää vahingonkorvauksia, joiden odotetaan auttavan tilanteen korjaamisessa. Sopimuksen velvoitteet eivät kuitenkaan
ole riittäviä. Osallistuvien maiden on pikimmiten saavutettava päästöhuippunsa, jotta päästöjen lasku voidaan aloittaa. Jokaisen maan tulee omilla tahoillaan kiinnittää huomiota ilmastotekoihin, jotta ilmastonmuutoksen hillitseminen olisi mahdollista.
Kesäkuussa 2017 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti maan vetäytyvän sopimuksesta. Vetäytyminen aiheutti närkästystä ja useita mielenosoituksia ympäri maailmaa. Lehdet kirjoittivat asiasta laajalti, sillä Yhdysvallat tuottaa suuria määriä kasvihuonekaasuja, jonka vuoksi heidän tulisi ehdottomasti osallistua maapallon pelastustoimiin.
Pariisin ilmastosopimus on vain yksi sopimus useiden joukossa. Tietoa löytyy paljon esimerkiksi Wikipediasta ja ilmastosopimuksiin tutustuminen kannattaa. Suomi on tällä hetkellä tähtiasemassa osallistuessaan mahtipontisiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon auttamiseksi.