Nykyään on jo normi, että erilaisissa hankinnoissa otetaan huomioon niiden ympäristövaikutukset. Esimerkiksi kaikenlaisen asioinnin halutaan sähköistyvän, jotta paperia kuluisi vähemmän. Myös tämän sähkön alkuperä kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän. Monet ovat olleet energiankulutuksestaan tarkkoja myös rahallisen kiinnostuksen vuoksi; mitä vähemmän energiaa kuluttaa, sitä enemmän säästää rahaa.
Oma energiankulutus ja kaikki siihen liittyvä on alkanut kiinnostaa myös sellaisia, jotka aiemmin pitivät sitä vain pienen piirin juttuna. Internetissä on onneksi paljon hyvää luettavaa esimerkiksi siitä, miten säästää sähköä. Näin aiheeseen pääsee kiinni ihan jo omalla kotisohvallaan juuri itselleen sopivassa tahdissa.
Tarkkaile sähkön kulutusta ja alkuperää
Suomessa kulutetaan paljon sähköä ilmastollisista syistä: kodit eivät muuten pysyisi lämpiminä suurinta osaa vuodesta. Palvelualojen yhteiskuntana monen suomalaisen päivä kuluu suurimmaksi osaksi tietokoneen ääressä – ensin töissä ja sitten vapaa-ajalla. Sähkö on välttämättömyys ja perinteisesti sitä on hankittu sieltä, mistä ensimmäisenä saa edes jotenkuten fiksuun hintaan.
Kannattaa kuitenkin olla tarkkana oman sähkönsä kanssa. Luonnollisesti, mitä vähemmän sähköä käyttää, sitä parempi se on ympäristölle ja lompakolle, mutta sähkön alkuperällä on myös väliä. Tiedätkö, mistä kuluttamasi sähkö on peräisin? Monien sähkö on niin sanottua sekasähköä eli sen alkuperä on niin uusiutuvissa kuin uusiutumattomissakin lähteissä: esimerkiksi jätteen polttoa sekä vesivoimaa. Viimeaikaisten laskelmien mukaan täysin uusiutuvilla ja päästöttömillä lähteillä tuotettu sähkö, kuten tuuli- ja aurinkovoima, on täysin mahdollista. Lisäksi se olisi halvempaa ja turvallisempaa kuin nykymallilla jatkaminen. Suomen oloissa vesivoima on erityisen hyvä vaihtoehto, sillä se on päästötöntä, uusiutuvaa ja kotimaista.
Sähkönkulutustaan ei tarvitse tarkkailla ihan kWh-tarkkuudella, mutta on hyvä osata suhteuttaa. Yksin kerrostalossa asuvan ihmisen sähkönkulutus kuukaudessa on noin 1 000 kWh. Tämä ei välttämättä kerro mitään, mutta konkretisoidaan asiaa hieman: 50-tuumainen LED-televisio kuluttaa keskimäärin 0,016 kWh sähköä tunnin aikana. Eri laitteiden kulutuksen voi laskea itse selvittämällä merkinnöistä, montako wattia ne kuluttavat. Kerro se sillä tuntimäärällä, jonka laite on vuorokaudessa käytössä. Jaa tulos tuhannella, jotta saat vastauksen kilowattitunteina.
Kannusta energiatehokkaisiin ratkaisuihin
Energian säästäminen on pieniä tekoja ja toisinaan joutuu tekemään joitakin alustavia investointeja. Jos olet esimerkiksi vailla ystävänpäivä lahjaa, jollaiset saa nykyään kätevästi tilattua Partyking-verkkokaupasta tietokoneella työskentelyn lomassa, kannattaa paristokäyttöisen laitteen kohdalla varmistaa, että siihen käyvät ladattavat paristot. Myös kotitekoiset lahjat ovat energiatehokkaampia, sillä niitä ei ole rahdattu maailman toiselta puolelta. Ostaessasi jotain suosi paikallista niin pitkälle kuin vain mahdollista.
Muiden kannustamisen lisäksi on tärkeää, että pidät myös omaa motivaatiotasi yllä. Esimerkiksi kompostointi kannattaa aloittaa, jotta on sitten multaa omalle pikku kasvimaalleen. Siinä voikin sitten viljellä omaa lähiruokaa. Kannattaa myös etsiä tietoa, paljonko esimerkiksi kuukaudessa kierrätetty metalli on säästänyt raaka-aineita.
Energiatehokas ja kestävä kuluttaminen ei suinkaan tarkoita sitä, että joutuisit luopumaan jostakin asiasta. Valveutunut kuluttajaa hallitsee kiertotalouden, eli osaa ostaa sellaista tavaraa, jota tulee käytettyä, jonka voi korjata ja jonka voi sitten kierrättää mahdollisimman tehokkaasti esineen käyttöiän tultua vastaan.