Suomi on sitoutunut viemään energiankäyttöä parempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Tulevaisuudesta toivotaan ilmastoneutraalia ja Suomi pyrkiikin aktiivisesti noudattamaan asetettuja päästötavoitteita. Energiateollisuus arvioi päästökaupan olevan kustannustehokas tapa ohjata energiankäyttöä. Päästökauppa tarkoittaa Euroopan unionin järjestelyä, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset omistavat kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohden tietyn määrän päästöoikeuksia. Näitä voidaan sekä ostaa että myydä.
Olisi tärkeää, että EU:n ilmastopolitiikassa Suomi tekisi kaikkensa antaakseen päästökaupalle tilaa, sillä se vähentäisi päästöjä tehokkaasti. Sen sijaan tuet ja muut keinot voitaisiin jättää vähemmälle huomiolle. Koska EU:ssa sähkön- ja kaukolämmöntuotannon päästöjen sallittu kokonaismäärä on sovittu, kannattaisi näiden alojen vero-ohjauksen sijaan keskittyä päästökaupan piirissä muihin tehtäviin. Suomi voisi tukea kustannustehokkaiden ratkaisujen syntyä. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi teknologian kehityksen tukeminen, kaupallistaminen ja demohankkeet.
Kansallisessa ilmastopolitiikassa Suomen tulisi keskittyä liikenteen, maatalouden, jätehuollon, pienlämmityksen ja pienteollisuuden päästöjen vähentämiseen. Tämä onkin Energiateollisuuden kanta arviossa siitä, mikä olisi Suomen kannalta kannattavinta kunnianhimoisen kansallisen päästötavoitteen piirissä. Erityisesti liikenne ja erillislämmitys kuluttavat järkyttävän määrän öljyä. Polttoöljyn päästöt ovatkin päästölähte
enä oikea hirviö ja olisikin merkittävää, että öljyn käytön määrää vähennettäisiin.
Energiateollisuuden mukaan hyviä vaihtoehtoratkaisuja olisivat kaukolämpö ja sähköistäminen. Siinä missä öljyn korvaaminen näillä vaihtoehdoilla parantaisi energiatehokkuutta, samalla myäs päästöt vähentyisivät. Tämä taas antaisi mahdollisuuden siirtää loput päästöistä EU:n päästökiintiön sisään. Myös pienlämmityksen laajentaminen olisi mahdollista, jolloin päästökauppaa voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin.
Positiivisena huomiona ilmastohaasteessa voitaisiin tarkastella Suomen hiilinielua. Hiilinieluksi kutsutaan metsien ja maaperän sitomaa hiilidioksidia. Tavallisena vuotena hiilinielu sitoo noin kolmasosan kaikesta päästetystä hiilidioksidista muuttaen sen takaisin biomassaan. Erityisesti metsien kasvu on auttanut hiilinielun hyötyä. Viimeisten vuosikymmenien aikana hiilinielu on osoittanut paikkansa merkittävänä hyötynä ilmastolle. Tässä tavoitteessa on onnistuttu samalla, kun metsien energiankäyttö on kaksinkertaistunut. Metsät ovat nykyisin Suomen suurin energianlähde, mikä taas on upea saavutus, sillä Suomesta metsiä löytyy ja metsät on Suomen rikkaus.
Helpoiten kasvihuonepäästöjä voidaan tulkita taulukoiden avulla. Niistä nähdään, kuinka päästöjen määrään vaikuttaa, ovatko kyseessä EU:n päästökauppaohjauksen piirissä olevat päästöt vai kansallisen ilmastopolitiikan piirissä olevat päästöt.