Maalämpö on yksinkertaistettuna maaperän tai veden massaan varastoitunutta geotermistä lämpöenergiaa. Maalämpö on lähes kokonaan uusiutuvaa. Erikoinen fakta on se, että maaperä on itseasiassa talvisin lämpimämpää kuin ulkoilma. Maalämmön avulla lämpöenergiaa käytetään rakennusten, käyttöveden ja sisäilman lämmittämiseen. Sitä voidaan käyttää kaikenlaisissa rakennuksissa. Maalämpö on edullisempaa kuin kaukolämpö, sillä kaukolämpöverkossa kiertää kuuma vesi tai vesihöyry.

Maalämmön käyttöä on alettu kehitellä jo vuonna 1853 lordi Kelvinin hahmotellessa lämpöpumppua. Vuoteen 2004 mennessä lämpöpumppuja oli rakennettu ja asennettu jo yli miljoona yksikköä. Vuonna 2011 maalämpöpumpusta oli tullut jo Suomen yleisin valinta silloin, kun mietittiin pientalojen lämmitysjärjestelmää.

Lämmönlähteinä voidaan käyttää esimerkiksi kallioperää. Auringon säteilyn tuottama maalämpö ulottuu noin 15 metrin syvyyteen. Suomessa käytetään porakaivoja, joista saatava lämpö on geotermistä lämpöenergiaa. Lämmönlähteenä toimii myös maaperä, johon suurille tonteille asennetaan putkisto vaakasuoraan. Putkisto on maan alla, eikä se näin ollen haittaa esimerkiksi puutarhanhoitoa tai istutuksia. Kaikki maalajit lukuun ottamatta soraharjuja sopivat maalämpöputkistoille. Toki maaperän kosteuspitoisuus ja lämmönjohtavuus on aina tarkastettava. Myös vesistöä voidaan käyttää lämmönlähteenä. Putkisto asetetaan vesistön pohjaan vähintään kolmen metrin syvyyteen.

Maalämmön avulla kiinteistöjä voidaan sekä lämmittää että jäähdyttää. Lämpöä jaetaan esimerkiksi lattialämmityksen, radiaattoriverkoston tai ilmalämmityksen kanssa. Vaikka maalämpö on melkein täysin uusiutuvaa, on sitä arvosteltu esimerkiksi lämpimän ajan kokonaishyötysuhteen laskun vuoksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *