Uusi hallitus on asettanut tavoitteekseen hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kaikin puolin kunnianhimoinen, sillä tavoitteiden saavuttamiseksi ympäristötekoja tulisi tapahtua ja paljon. Koska ilmastonmuutos on puhuttanut viime aikoina ja syystä, olivat vuoden 2019 eduskuntavaalit oikeat ilmastovaalit. Jokainen puolue linjasi jonkinlaisia tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja nykyisen hallituksen muodostavat puolueet ovat kaikki ympäristötekojen puolestapuhujia. Suomi saa jännityksellä odottaa, kuinka tavoitteisiin pyritään.

Energia-alasta tavoite hiilineutraalista Suomesta ei hallituksen mukaan ainakaan tule jäämään kiinni. Tekoja joutuu kuitenkin tekemään jokainen. Suurimmat haasteet ovat liikenteessä, maataloudessa ja teollisuudessa. Se, lajitteleeko jokainen banaaninkuoren oikeaan roskapussiin, jääköön jokaisen ihmisen omalletunnolle. Mielenkiintoista on seurata, aikovatko suuryritykset ja toimijat lähteä mukaan ilmastotekoihin ja tuleeko hallitus luomaan jonkinlaisia pakotteita, joilla tavoitteisiin pyritään pääsemään.

Suomessa käytetään jo laajasti uusiutuvaa energiaa. Bioenergia, tuulivoima, aurinkoenergia ja muut tuotantotavat ovat jokaisen tuntemia keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Suurta muutosta tarvitaan kuitenkin edelleen. Esimerkiksi hallitusohjelmassa energiaverotuksen linjataan kaipaavan kokonaisuudistusta. Verotuksen tulisi kannustaa siirtymään pois fossiilisista polttoaineista ja suosimaan sähköä tuottavia uusiutuvia energianlähteitä.

EU seisoo tärkeimmässä roolissa ilmastonmuutoksen ehkäisyssä ja energiankäytön ohjaamisessa oikeaan suuntaan. Ilmastolle haitallisten polttoaineiden käyttö vähenee jo. Lisäksi päästöjen hinnat ovat nousseet ja päästökauppa on alkanut toimia tehokkaasti. Suomi on onnistunut saamaan itsensä tärkeään asemaan EU:n ilmastopolitiikassa ja tähtioppilaana Suomi voikin näyttää esimerkkiä energiankäytöstä muille maille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *